Here's the web page of Loikka Dance movie festival in English. Check it out! :)
http://www.loikka.fi/english
Tänään klo 21:00 tarjolla olisi The Akram Tree. Elokuvan päätyttyä on mahdollisuus keskustella tekijöiden Alberto Molinarin ja Francesco Cabras:n kanssa.
Tässä esittely kopioituna Loikan nettisivuilta:
The Akram Tree (Francesco Cabras, Alberto Molinari, 2011) on voimakkaan moniaistinen dokumenttielokuva tanssija-koreografista Akram Khanista, hänen historiastaan ja tanssifilosofiastaan sekä Gnosis-tanssiesityksestä, jonka lopullinen, kokonainen ensi-ilta oli Abu Dhabissa vuonna 2009. Akram Khanin suhteen häneen itseensä ja tanssiinsa määrittelee voimakkaasti kahden kulttuurin välissä eläminen, yhteisöön kuulumisen halu. Lontoossa syntynyt ja kasvanut bangladeshilaisten vanhempien poika löysi tanssin – klassisen intialaisen kathakin – jo nuorena tietäen alitajuisesti, että se olisi hänen pelastajansa, kommunikaatiovälineensä.
The Akram Tree on kertomus Khanin itsensä lisäksi kathakia ja nykytanssia yhdistelevän monikulttuurisen Gnosis-esityksen tekoprosessista. Dokumentti sisältää kuvia tanssiesityksen työstämisvaiheista valmiiseen esitykseen vieraillen harjoitussaleissa ja muusikoiden soittotiloissa. Gnosis on todellakin prosessi, sillä Khanin lisäksi teoksessa on mukana kuusi soittajaa, jotka kukin osallistuvat esityksen rakentamiseen. Esityksen toinen hallitsevista aineksista Khanin voimakkaan tanssin rinnalla onkin elävän musiikin käyttö, jatkuva kommunikaatio tanssijan ja muusikoiden välillä. Kaikki kommunikoivat äänellä, liikkeellä, vahvalla läsnäololla. Gnosis on kaikkien seitsemän tekijäpersoonansa summa.
Khan on äärettömän musikaalinen ja rytmin taju tulee hänestä syvältä, kuin yhtenä aistina. Musiikilla onkin elokuvassa ehdottoman tärkeä rooli. Oman lisänsä Khanin käyttämään musiikkiin tuo instrumenttien moninaisuus: jokainen ryhmän eri kulttuureista (Intia, Japani, Pakistan, Englanti, Egypti ja Irak) tuleva soittaja käyttää omia perinteisiä soittimiaan, joiden sointi yhdessä laulun kanssa sulautuu yhteen saumattomasti ja ääniaistia hyväillen. Kiehtovimpia elementtejä elokuvassa onkin muusikoiden keskenään käyttämä musiikin ja äänen kieli, joka määrittelee heidän olemassaolonsa. Musiikki ja muusikot ovat ne värit, jotka tuovat tanssille elämän, josta puolestaan syntyvät tunteet ja tarinat. Äänen lisäksi elokuva maalaa vahvoja visuaalisia maisemia: yksityiskohtaisia viipyileviä harmonisia kuvia, joissa näkyy pieni, usein tuulen aikaansaama liike, värien kontrasti, muotojen graafisuus. Väliin syöksyvät metafyysiset näkymät elokuvan ilmeeseen vaikuttaneesta monitahoisesta Abu Dhabista: hylätyistä laivanhylyistä kaupungin valojen kautta hiekka-aavikolle.
Tanssi, etenkin kathak, on Khanille kommunikaatioväline - tapa tarkastella maailmaa ja olla itse siinä sisällä. Tapa ymmärtää vapaus rajoitteiden kautta. The Akram Tree -elokuvan nimeämiseen lienee johtanut Khanin ajatus katsella maailmaa puusta ylösalaisin roikkuen ja nähdä, miltä se näyttää toisin päin. Tanssi on Khanille hänen tapansa olla olemassa ja puhua muille. Akram Khan kertoo aina tarinaa tanssillaan ja Gnosiksesta näkyvät kohdat ovat Khanille ominaisesti hypnoottisia ja vangitsevia. Esityksen nykytanssiosuudessa lavalla on duetossa Khanin lisäksi myös yksi hänen muusikoistaan, japanilainen Yoshie Sunahata, jonka liikekieli muodostaa yhtä aikaa balanssia ja kontrastia Khanin dynaamiselle tanssille.
The Akram Treessa yhdistyvät monikulttuurinen viisaus, perinne ja taide. Ainoa asia, jota elokuvasta jää kaipaamaan, on nähdä Gnosis kokonaisuudessaan.
Näytöksen alkukuvana nähtävä Cari Ann Shim Shamin lyhytelokuva Sand (2010) alkaa nimensä mukaisesti hiekan valuttamisella lattialle – ja lattia herää eloon, kahden steppaajan askeleiden kautta. Lattia on osa heitä, heidän jatkeensa ja edellytys tälle rytmille, energialle, liikkeelle ja musiikillekin, jota he saavat kehoillansa aikaan. Lyhytelokuvan asetelma on isä ja poika, mestari ja kisälli, jossa mestari antaa omat taitonsa jälkipolville ja eväät tulla edeltäjäänsä paremmaksi. Tanssi ei voi olla pelkkää tekniikkaa, se on myös hiekkainen kulunut lattia ja sille kontrastina kiiltävät kengät, jotka käyvät kuin keskustelua toistensa kanssa.
http://theakramtree.com/
