Tunnustus :)

Sain tämän ihanan tunnuksen Annalta. Kiitos :)

Tunnustuksen saajan tulee vastata viiteen kysymykseen ja laittaa tunnustus eteenpäin viidelle.
Kysymykset kuuluvat näin:

1. Koska aloitit blogin? 

Piti käydä tarkistamassa milloin oli ensimmäinen blogikirjoitus: 1.4.2008. Hurjaa, onko siitä jo yli 3 vuotta.. :D

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä se käsittelee? 

Kirjoitan blogiini pääasiassa Intia/Bollywood -aiheisista tapahtumista, vinkkailen mistä lukijat voisivat löytää elokuvia/koruja/vaatteita, innostun välillä luennoimaan Bollywood-elokuvasta, postaan aiheeseen liittyviä suomalaisia uutisia ja kun olin Intiassa, pidin pientä matkapäiväkirjaa reissusta. 

3. Mikä seikka tekee blogistasi erilaisen muihin blogeihin nähden?

En ole vielä törmännyt toiseen suomalaiseen Bollywood-blogiin, missä vinkkaillaan Intia/Bollywood aiheisista tapahtumista. Kaipasin itse aikoinani tällaista blogia ja päätin lopulta perustaa oman blogin. Olisi kiva jos saisin enemmän vinkkejä eri tapahtumista suoraan tapahtumien järjestäjiltä. :)

4. Mikä sai sinuta aloittamaan blogin kirjoittamisen? 

Taisin vastata siihen edellisessä kysymyksessä. :) Kaipasin blogia, missä kerrottaisiin tapahtumista, tanssikursseista ym Bollywoodiin liittyvästä, ja koska sellaista en löytänyt, aloin itse pitämään blogia. :)

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi? 

Olen suunnitellut kirjoittavani enemmän elokuvista, tekijöistä, analysoisin Bollywood-elokuvaa, kirjoittaisin elokuvahistoriasta ym. Mua itseasiassa harmittaa etten ole saanut aikaiseksi kirjoittaa edellä mainituista asioista, vaan keskittynyt postaamaan tapahtumista. Dheere Dheere Chalte Chalte. Pikkuhiljaa pienin askelin. :)

Laitan tunnustuksen takaisin Annalle ja seuraaville mielenkiintoisille & ihastuttaville blogeille (ei tärkeysjärjestyksessä):

1) Kirjoittaminenkin on meditaatiota

2) Eläin on lelu

3) Siperian kautta eteenpäin

4) Anuradha

5) Elokuvablogi

Mr and Mrs Iyer

Olen pitkään miettinyt elokuva-arvostelujen kirjoittamista. Olen yleensä perustellut itselleni kirjoittamattomuutta sillä, että monissa Bollywoodia sivuavissa blogeissa kirjoitetaan nimenomaan elokuva-arvosteluja. Mutta toisaalta, kuten eräs hyvä ystäväni kerran minulle sanoi, miksi en suosittelisi hyviä elokuvia katsottavaksi, kun niistä kerran tiedän, ja genreä tunnen.

Katsoin tänään erinomaisen elokuvan ja haluan jakaa sen kanssanne. :)

Mr. and Mrs. Iyer (2002)

Ohjaus: Aparna Sen
Käsikirjoitus: Aparna Sen & Dulal Dey
Pääosissa: Rabul Bose ja Konkona Sen Sharma

Elokuva kertoo tarinan pienen lapsen kanssa kotiin matkustavasta kotiäidistä Meenakshi Iyerista ja luontovalokuvaajasta Jehangir "Raja" Chowdhurysta, jotka tapaavat yhteisen tutun kautta bussiasemalla. Meenakshin vanhemmat, jotka ovat saattamassa tätä,  pyytävät Rajaa huolehtimaan tyttärestään ja lapsenlapsestaan bussimatkan aikana. Meenakshi ja Raja tutustuvat ja ystävystyvät matkan aikana. Matka kuitenkin tyssää pieneen kylään, jossa paikalliset hindut ja muslimit ovat keskenään sotatilassa. Raja paljastaa Meenakshille olevansa muslimi, mikä järkyttää konservatiivista Meenakshia, joka on brahmin (brahminit ovat hindujen ylin kasti). Kun bussiin hyökkää joukko äärihinduja, Meenakshin on tehtävä valinta oman vakaumuksen ja toisen hengen säästämisen väliltä.



Elokuva kuuluu ns. intialaiseen vastaelokuvan genreen (parallel cinema), missä ohjaajat pyrkivät kertomaan tarinoita intialaisten elämästä realistisemmin kuin popularistisessa mainstream eli valtavirran elokuvassa. Yhteistä vastaelokuville on yleensä tabujen aiheiden käyttö. Esimerkkejä tabuista aiheista on mm. homoseksuaalisuus, muslimien ja hindujen kahakat ja seka-avioliitot, naisten asema Intiassa, pedofilia jne. Voisin myös väittää, että tyypillistä naisten ohjaamille vastaelokuville on nimenomaan naispäähenkilön traumatisoituminen. Eli usein joko hänelle itselleen tapahtuu tai sitten hän näkee jotain karmeaa ja järkyttyy siitä. Erona taide-elokuvaan, vastaelokuvissa voi olla musikaalikohtauksia, tunnettuja näyttelijöitä ja elokuvien visuaalinen ilme antaa ymmärtää isohkostakin budjetista.

Olen nähnyt Aparna Seniltä (joka on muuten Konkonan äiti) tämän elokuvan lisäksi hänen debyyttiohjauksensa  36 Chowringlee Lane (1981) ja 15 Park Avenue (2005). Molemmat vaikuttavia elokuvia. Ostin tämän kyseisen elokuvan Intiasta tietämättä edes elokuvan juonta. Tiesin ohjaajan, näyttelijät ja elokuvan maineen. :)

1945 Kolkatassa syntynyt Aparna Sen aloitti uransa näyttelijänä ja siirtyi ohjaamiseen 1980-luvulla. Hän ohjaa naisista kertovia elokuvia, ei käytä musikaalikohtauksia elokuvissaan ja usein hänen elokuvissaan puhutaan englantia suuremmassa määrin.

Elokuvan näyttelijät Rahul Bose ja Konkona Sen Sharma tunnetaan nimenomaan vastaelokuvan puolelta, vaikka he ovat näytelleet Bollywood-elokuvissa.

Elokuvan kuvaaja Gautam Ghose tunnetaan bengalilaisena elokuvaohjaajana, joka on tehnyt näytelmäelokuvien lisäksi dokumenttielokuvia.

Bollywood on kaukana itämaisesta napatanssista

Bollywood on kaukana itämaisesta napatanssista

7.4.2011 08:30
Jenni Hirvonen

Sari Breilin opettaa bollywood-tanssia.
Taustalla tanssivat Jaana Nummelin, Outi Lindroos ja Taina Huoman


Bollywood-tanssi on viime aikoina rantautunut maailman turuilta Suomen rannikoille. Tanssia on aiemmin harrastettu vain pienissä piireissä, mutta elokuva Slummien miljonääri toi lajin tunnetuksi kautta maailman.

Sari Breilin, 40, on pitkän linjan bollywoodin tanssija Suomessa. Hän aloitti lajin jo vuonna 2002 ja siirtyi opettamaan vuonna 2005. Vantaalla tanssistudio Sahramissa Breilin aloitti opetuksen vuotta myöhemmin.

Breilin kertoo Intian olleen aina lähellä omaa elämäntapaa. Sen filosofia, kulttuuri ja ruoka kiehtoivat häntä teini-iästä alkaen.

– Ehkä siksi bollywood-tanssi tuntui heti omalta, Breilin hymyilee.

– Olen kokeillut myös klassista intialaista tanssia, mutta sen taivutukset ovat aika vaativia vartalolle. Bollywood tuntuu paremmalta.

Intialaisesta tanssista tulee helposti mieleen 1990-luvulla suurta suosiota niittänyt itämainen napatanssi. Bollywood on kuitenkin kaukana siitä.

– Itämainen tanssi on erilaista. Moni sen harrastaja joutuu aloittamaan samalta tasolta kuin muutkin aloittelijat. Bollywoodissa ei ole esimerkiksi samanlaista lanteenpyöritystä kuin itämaisessa tanssissa, Breilin huomauttaa.

Bollywood-tanssissa olennaista on tunneilmaisu. Tanssi huokuu vahvaa eläytymistä ja tunteita. Tärkeää osaa näyttelevät niin sanat, kehonkieli kuin ilmeetkin.

– On hyvä tietää, mitä eleet sanovat. Joskus on niin, että laulu kuulostaa hempeältä mutta eleet kertovatkin kovaa kieltä. Tanssiessa myös suu saa käydä laulun mukana, - ja sen pitääkin, Breilin sanoo.

Tarkkasilmäisimmät intialaisen tanssin seuraajat ovat huomanneet myös viehkot ranteenpyöräytykset ja salaperäiset sormien asennot. Näillä sekä koreografialla on aivan erityinen tarkoituksensa.

– Tanssi ja sen koreografia kertovat aina tarinan, useimmiten rakkaustarinan.

Naisellista tanssia on tosin kiva vetää pitkässä hameessa.”Bollywood on siis ihanan ikiromanttiseen kääreeseen kiedottu tanssi, jossa saa tuntea aitoa, sensuellia girlpoweria. Esiintymisasut hehkuvat väreissä, rannerenkaat kilisevät ja meikki loihtii tanssijoista jumalattaria. Näytetäänkö harjoituksissa samanlaiselta?

– Moni ihastuu asuihin, mutta niitä käytetään lähinnä vain esityksissä. Tunnille käyvät harjoitusasuksi perustrikoot ja paita. Naisellista tanssia on tosin kiva vetää pitkässä hameessa, Breilin virnistää.

Eniten Breilin nauttii tanssin vuorovaikutuksesta.

– Parasta on, että saa antaa ihmisille oppimaansa ja olla vuorovaikutuksessa. Joka kerran tanssimasta lähtiessä on piristynyt, hän nauraa.

– Tanssi on elämän suola.

Lehtijutun löytää täältä.

Hugh Jackman haluaa Bollywood-tähdeksi

Hugh Jackman haluaa Bollywood-tähdeksi
Vapaalla | 28.03.2011 10:11

Näyttelijä Hugh Jackman on paljastanut haluavansa tähdittää Bollywood-elokuvaa.

Hollywood Reporter -lehden mukaan aussikomistus Hugh Jackman on paljastanut, että on jo tavannut lukuisia alan ohjaajia potentiaaliseen Bollywood-rooliin liittyen.

– Odotan innolla pääseväni työskentelemään Bollywood-maailmassa. Olen tavannut ohjaajia. Olen suuri Shah Rukh Khanin fani ja rakastan hänen elokuvaansa My Name Is Khan. Haluan tehdä tähän jatko-osan, jonka nimi on My Name Is Jackman, enkä ole turisti, Jackman vitsaili viitaten Khanin sloganiin.

Wolverine-elokuvan tuotanto on väliaikaisesti jäissä. Ohjaaja Darren Aronofskyn jätettyä filmin Jackmanilla on hyvin aikaa tehdä mahdollinen Bollywood-projekti.

Lähiaikoina Jackmanilta on tulossa lavashow, jossa hän laulaa tunnettuja kappaleita sekä Broadwaylta että elokuvista.

MTV3/Helmi

Lähde: Digitalspy.co.uk

Uutisen löysin täältä.

Bollywood-tähdet siirtyvät Hollywoodiin

Katselin taas googlen kautta mitä Bollywood-uutisia on tarjolla suomenkielellä.
Tässä muutama :)


Bollywood-tähdet siirtyvät Hollywoodiin
julkaistu 13.12.2010 klo 12:07

Yhä useampi Bollywood-tähti tekee uraa myös Hollywoodissa. Syynä on Bollywoodin yhä kasvava suosio sekä länsimaisen elokuvateollisuuden kiinnostus intialaisyleisöä kohtaan.

Esimerkiksi Slumdog Millionare -elokuvassa näytellyt Anil Kapoor on saanut osan uudesta Mission Impossible -elokuvasta. A Mighty Heart -elokuvasta tuttu Irrfan Khan on puolestaan pestattu tulevaan Spiderman -jatko-osaan.

Bollywood-näyttelijöiden suosion takana on paitsi intialaisen elokuvateollisuuden kasvava painoarvo, myös intialainen yleisö. Intialaisten elokuvissakävijöiden määrä kasvaa koko ajan niin Intiassa kuin myös Yhdysvalloissa.

Intialainen elokuvissakävijä valitsee katsottavakseen mieluiten sellaisen Hollywood-elokuvan, jossa on joku Bollywoodista tuttu näyttelijä. Moni Hollywood-tuottaja onkin haistanut uuden markkinapotentiaalin, ja pestaa uutuuselokuviinsa mielellään Bollywoodista tuttuja näyttelijöitä.

Hollywood-suosio ei kuitenkaan välttämättä merkitse intialaisnäyttelijöiden roolien monipuolistumista. Bollywoodissa pääosia esittäneiden näyttelijöiden Hollywood-kiinnitykset ovat usein supistuneet marginaalisiksi sivuosiksi. Rooleja leimaavat myös etniset stereotypiat.

- Aasialaisille näyttelijöille on tarjolla selvästi aiempaa enemmän rooleja. Mutta etninen tausta sulkee jatkossakin pois joitain mahdollisuuksia, arvioi intialaissyntyinen koomikko Asif Mandvi.

Intialaisuus siis kipuaa Hollywoodissa pois marginaalista, mutta varsin hitaasti. Esimerkiksi Facebookin synnystä kertovan The Social Network -elokuvan ohjaaja David Fincher kiinnitti intialaisen opiskelijan rooliin brittinäyttelijä Max Minghellan - intialaisen näyttelijän sijaan.

YLE Uutiset, Reuters

Uutisen löysin täältä.

Lehtijuttu :)

Bollywood-fani tajuaa kurtisaanin viestit

Reetta Flink järjesti häänsäkin Bollywood-tyyliin.

22.3.2011

Hanna Syrjälä
Helsingin Sanomat


Outi Pyhäranta HS

Vantaalainen Reetta Flink on esiintynyt miljoonia katsojia keränneissä elokuvissa ja tavannut tunnettuja elokuva-alan tähtiä. Niin kuin vaikka Amir Khanin ja Naushad Alin. Ram Gopal Varmankin elokuvan kuvauksiin hän pääsi vierailemaan.

Kuulostaa hienolta, mutta keitäs nämä ihmiset oikein ovat?
Nyt tarvitaan pikakurssi Bollywoodista.

Flink tuntuu pitäneen sellaisia ennenkin. Bollywood-fani kertoo kärsivällisesti, että Bollywood tarkoittaa nimenomaan Mumbain elokuvateollisuutta – ei siis kaikkia Intiassa tehtäviä elokuvia. Elokuvien juonet perustuvat usein vanhoihin taruihin. Jos samalla kaavalla tehtäisiin filmejä Suomessa, ammennettaisiin ainakin hahmojen luonteenpiirteet Kalevalasta.

Elokuvissa on värejä, näyttävyyttä, musiikkia, moraalisia opetuksia ja suuria tunteita. Juuri siksi ne ovat niin sykähdyttäviä, ainakin Flinkin mielestä.

Flink rakastaa musikaaleja, mutta Bollywood tarjoaa paljon muutakin. "Bollywoodissa tehdään samoja lajityyppejä kuin muuallakin. Romanttisten tarinoiden lisäksi on toiminta- ja sotaelokuvia, draamaa ja scifiä."

Bollywood kolahti Flinkiin vuonna 2002. Hän näki Rakkautta ja anarkiaa -festivaalilla Ilon päiviä, surun päiviä -elokuvan. "Elokuva käsitteli vanhempien ja lasten välisiä suhteita. Se kosketti."

Siitä alkoi elokuvien haaliminen ja tiedon hankkiminen. Tietoa Flinkille onkin ehtinyt kasaantua. Hän pystyy lukemaan musikaalikohtauksista sellaista, mikä menee länsimaiselta rivikatsojalta ohi. Eräässä elokuvassa kurtisaani näyttää käsillään, että hänen suurin toiveensa on päästä naimisiin.

Bollywood-elokuvissa ei sovi käsitellä seksiä eikä näyttää paljasta pintaa. Musikaalikohtauksissa sääntöjä kierretään vienosti. "Niissä on allegorisia viittauksia rakasteluun. Yleisiä ovat myös märkä sari -kohtaukset: Alkaa sataa ja sankarittaren vaatteet kastuvat. Samalla hänen muotonsa näkyvät selvästi."

Lopputyön aihe löytyi aikanaan helposti. Tampereen ammattikorkeakoulusta leikkaajaksi valmistunut Flink halusi tutkia Bollywoodia.

Sitä varten hän lähti paikan päälle Mumbaihin. Tarkoitus oli ujuttautua elokuvapiireihin.

Se kävi yllättävän helposti. "Pääsin katsomaan kuvauksia, mutta myös näyttelemään ja tanssimaan. Minulla oli pieni puherooli Speed-nimisessä elokuvassa. Kabhi Alvida Naa Kehna -elokuvassa olin mukana tanssikohtauksessa."

Tuosta matkasta on jo viisi vuotta. Sen jälkeen Flink on käynyt kerran Intiassa. Suomessa Bollywood-fanitus on tarkoittanut Bollywood-tanssin harrastamista ja Bollywood-blogin kirjoittamista.

Flink meni viime kesänä naimisiin. Supisuomalaisen parin häiden teemana oli Bollywood: hääparilla oli intialaiset asut, tanssiryhmä esiintyi ja tarjolla oli intialaista ruokaa. "Morsiamen näköiset häät", Flink naurahtaa.

Palataanpa vielä alussa esitettyihin nimiin. Ketkä siis ovat kyseessä?

Amir Khan on tunnettu intialainen näyttelijä, valaisee Flink. Ram Gopal Varma on ohjaaja, joka usein kuvaa elokuvissaan alamaailmaa. "Naushad Ali oli säveltäjämaestro, joka sävelsi Bollywoodin kultakaudella eli 1950- ja 1960-luvulla paljon elokuvamusiikkia. Hänen tapaamisestaan olen erityisen iloinen."

Flinkin mukaan Bollywood elää parhaillaan murroskautta. Länsimaiset vaikutteet ovat tarttuneet. Se huolestuttaa häntä.

"Bollywood-musikaaleissakin on nykyään sitä, että mies räppää ja nainen heiluu pienessä minihameessa. Jos Bollywood-elokuva kuvataan New Yorkissa, vaatteet ovat länsimaisia ja länsimainen musiikki soi, ei se enää kiinnosta."

Lehtijutun löytää täältä.