torstai 4. heinäkuuta 2013

Gulabi Gang eli Intian voimanaiset tänään 4.7. televisiosta

Kirjoittelinkin Tampereen lyhytelokuvajuhlien aikaan tunnetun intialaisen dokumentaristin Nishtha Jainin uusimmasta elokuvasta Gulabi Gang:sta. Tänään 4.7.2013 Yleisradio näyttää elokuvasta tunnin version (alkup. 96min).


Alla Helsingin Sanomien artikkeli:

Ikävää ajankuvaa Intiasta
Dokumentti kertoo Gulabi Gang -kansanliikkeestä, joka yrittää parantaa naisten asemaa Intiassa

Ulkolinja: Intian voimanaiset
Ohjaus: Nishtha Jain
(Gulabi Gang)
Intia / Norja 2013
TV1 klo 22.05

Panu Hietaneva

Viime aikoina maailmalle on levinnyt useita uutisia, joissa on kerrottu Intiassa tehdyistä raiskauksista. Syitä seksuaaliselle väkivallalle on etsitty tuloerojen kasvusta ja kastilaitoksesta (HS 6. 1), joten ei liene liioittelua todeta, että ongelmat ovat syvällä yhteiskunnan rakenteissa.

Samanlainen ajatus syntyy Ulkolinjan Intian voimanaiset -dokumentista, jo­ka on synk­kää ajan­ku­vaa tä­män päi­vän In­tias­ta.

Naisten asema on huono, ja ainakin dalitien eli kastittomien keskuudessa vallitsee patavanhoillinen arvomaail­ma.

Mutta onneksi on ihmisiä, jotka jaksavat kamppailla oikeudenmukaisuuden puolesta. Sellainen on esimerkiksi dokumentin päähenkilö eli Sampat Pal Dev -niminen nainen, joka on perustanut naisten oikeuksia ajavan Gulabi Gang -nimisen kansanliikkeen. Järjestön nimi tarkoittaa vapaasti suomennettuna pinkkiä jengiä. Sen jäsenet pukeutuvat vaaleanpunaiseen sariin, joka on perinteinen intialainen asu. Vuonna 2006 perustetussa kansanliikkeessä on noin 150 000 jäsentä. Varustukseen kuuluu myös puukeppi, jonka avulla he ottavat tarvittaessa oikeuden omiin käsiinsä. Liikkeen jäsenet pieksevät yhdessä miehiä, joiden tiedetään pahoinpidelleen vaimojaan.

Tunnin mittaisen dokumentin alussa Sampat perehtyy tapaukseen, jossa aviomies on murhannut vaimonsa, mutta väittää kuoleman olleen onnettomuus tai itsemurha. Miehen naapurit ja viranomaiset myötäilevät aviomiehen tarinaa, mutta Sampat uskoo, että heidät on lahjottu. Hänen mukaansa lahjonta on varsin tavallista vastaavissa tapauksissa.

Sitten seuraa jotain yllättävää ja vielä ikävämpää. Sampat onnistuu tapaamaan kuolleen naisen isän. Hän seisoo murhaajan kertomuksen takana, eikä halua, että naisen kuolemaa tutkitaan. Isän mukaan tapaus oli polttoitsemurha, ja sillä selvä.

Kohtausta katsoessa mieleen hiipii ajatuksia ihmisen moraalista ja ihmisyydestä. Kuinka epätoivoinen ihmisen täytyy olla, että hän valitsee mieluummin rahan ja painaa tyttärensä murhan villaisella? Vai onko kyse kenties välinpitämättömyydestä ja siitä, ettei naisella – edes omalla tyttärellä – ole Intian kastittomien keskuudessa minkäänlaista arvoa?

Sampat onnistuu lopulta vakuuttamaan kuolleen naisen äidin siitä, että totuus kannattaa selvittää ja asiasta täytyy tehdä tutkintapyyntö viranomaisille. Lopulta aviomies ja tämän veljen vaimo saavat syytteen murhasta.

Naisten kehno asema on läsnä ihmisten puheissa läpi dokumentin, mutta se näkyy myös kuvissa ja naisten käytöksessä. Kun kamera alkaa kuvata naisia, monet heistä piilottelevat kasvojaan. Sampat kertoo, että "täkäläiset naiset epäröivät näyttää kasvojaan", mutta ei kerro sitä, mistä epäröinti johtuu.

Intian voimanaiset -dokumentti seuraa Sampatia ja muita Gulabi Gangin jäseniä heidän arjessaan. Kamera kuvaa heitä kokouksissa, tekemässä vaalityötä ja valistamassa ihmisiä. Liikkeen toiminta on herättänyt vastustusta miesten keskuudessa, mutta myös jotkut naiset suhtautuvat siihen penseästi – jopa yksi sen jäsenistä.

Sampat tapaa Husna Jahani -nimisen naisen, jonka veli on tappanut heidän siskonsa. Sisko oli veljen mukaan loukannut perheen kunniaa, koska hän meni naimisiin ja järjestetyn liiton sijaan valitsi itse aviomiehensä.

Husna Jahani pohtii moraaliaan ja tulee siihen tulokseen, että hän hyväksyy siskonsa murhan – ja hyväksyisi sen, jos hänen oma poikansa tappaisi siskonsa vastaavassa tilanteessa. Husna Jahanin maailmassa perheen kunnia on tärkeämpää kuin ihmishenki.

Sampat jaksaa uskoa ajamaansa asiaan, mutta katsojan mieli täytyy pessimismistä ja kyynisyydestä: parantuvatkohan naisten oikeudet koskaan dalitien keskuudessa?

Onneksi historia on opettanut, että yksi voimakastahtoinen ihminen pystyy käynnistämään muutoksen.

Ehkä myös Sampat Pal Dev saa sen aikaan.

Ei kommentteja: