Ensi vuotta odotellen..

Nyt se on taas ohitse, Rakkautta ja Anarkiaa -festivaali.. Tänä vuonna en pystynyt käydä katsomassa kovin montaa elokuvaa rahatilanteen vuoksi. Toisaalta festivaalin elokuvat eivät olleet niin kiinnostavia kuin aikaisimpina vuosina, joten ei siellä olisi ollut kovin montaa leffaakaan, jota olisin halunnut nähdä. Pääpaino näytti olevan pornossa, mikä ei ihan ole mun juttu. ( Moni elokuva joko kertoi pornoteollisuudesta, siinä oli pääosassa strippari tai se sijoittui strippausluolaan.. Tarvitseeko jatkaa..?) Pyrin etsimään ohjelmistosta lämmintä draamaa tahi komediaa sisältäviä elokuvia. En oikein jaksa tällä hetkellä katsoa angstisia elokuvia ihmisistä, joilla on kurja elämä.. ;)

Kahden Bollywood -elokuvan lisäksi näin The Girl ja With A Little Help From Myself -elokuvat. Olin ostanut lipun myös Antoniaan, mutta voin sinä päivänä niin huonosti etten pystynyt lähtemään elokuviin. :( The Girl oli mieluinen yllätys. Vaikka en niin hirveästi ihastunut kuvaajan käyttämiin erikoislähikuviin, oli tarina ja sen pääosanesittäjä aivan ihana. With A Little Help From Myself -elokuvasta en puolestaan pitänyt yhtään. Elokuvan henkilöiden käytöksessä oli loogisia aukkoja liikaa ja ohjaaja näytti nauttivan naisten riisumisesta vähän turhan paljon.

Jodhaa Akbarista tykkäsin tosiaan, mutta Billu Barber ei sytyttänyt tälläkään kertaa. Olen yrittänyt analysoida tätä asiaa, koska moni muu on näyttänyt nauttivan elokuvasta suuresti. Mua häiritsee mm. se kuinka palvovasti (jonkun mielestä sarkastisesti) Shahrukhia kuvataan elokuvassa. Elokuvan yksi sanomista on asettaa näyttelijät tavallisiksi ihmisiksi, jotka tekevät työtä siinä missä muutkin. Välistä työ voi olla vaarallista ja välistä naurettavaa. Ohjaaja osoittaa humoristisesti ettei näyttelijöitä pitäisi palvoa kuin jumalia. No, miksi Shahrukhia varten on tehty jumalainen valaistus, kunnioittavat kamerakulmat ja yliluonnolliset hidastukset......????? Tässähän ohjaaja nimenomaan palvoo Shahrukhia ja hänen tähtikarismaansa kaikella teholla, eikä kuvaa häntä kuin Matti Meikäläistä! Enkä puhu hänen filmauskohtauksistaan, koska niissä tämä edellä mainittu toimii hyvänä tehokeinona.





Toisekseen, ymmärrän että tämä elokuva on perheille suunnattu komedia, mutta elokuvassa olisi voinut olla enemmän negatiivista kuvausta ihmisten järjettömälle fanittamiselle, sekä fanin kannalta että fanattavan kannalta. Tällä tarkoitan esim. Mar Jaanin kuvausta yleisöstä, joka yrittää päästä poliisien ohi kuvauspaikalle. Sehän on oikeasti todella veristä kamppailua!

Ja vielä kolmanneksi, mielestäni ohjaaja ei ole kyennyt päättämään tekeekö vakavaa elokuvaa vai Bollywood-hömppää, koska elokuva on kuin sillisalaatti. Irrfan Khanin kohtaukset voisi luokitella Lagaanin -kaltaiseksi vakavasti otettavaksi elokuvaksi, kun taas Shahrukhin kohtaukset ovat kuin Om Shanti Omin Bloobers-raidalta kaivetuiksi matskuiksi. Tosi rumasti sanottu, mutta siltä musta tuntuu.


Ihastuttava Lara Dutta





Mutta on elokuvassa hyviäkin puolia, joista pidin. Musikaalikohtaukset ovat jälleen kerran mainioita ja musiikki kerrassaan erinomaista. Casting on myös hyvin tehty. Irrfan Khan, Lara Dutta ja Rajpal Yadav hellyyttivät läsnäolollaan. :) Deepika, Priyanka ja Kareena säkenöivät upeina kaunottarina musikaalikohtauksissa. Ja Shahrukhin vanhoja leffakohtauksia oli hauska nähdä elokuvassa. Ah! :D

Deepika Padukone ja Shahrukh Love Mera Hit Hit -musikaalikohtauksessa.





Priyanka Chopra ja Shahrukh You Get Me Rockin And Reeling -musikaalikohtauksessa.





Kareena Kapoor ja Shahrukh Mar Jaani -musikaalikohtauksessa.





Kiitos jälleen kerran Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalille, että toitte upeita elokuvia ilostuttamaan syksyämme! Se, että pääsee katsomaan valkokankaalta Bollywood-elokuvia ison yleisön seurassa, on upea elämys vailla vertaansa. Ilahduin myös huomatessani, että aiempaa useampi elokuva esitetään Kinopalatsissa. Vaikka Bio Rex, Maxim ja Kino Engel ovat upeita elokuvateattereita, on vaan pakko todeta että Kinopalatsin istuimet ovat niin paljon mukavammat! :D Ensi vuotta odotellen...