Olen tässä jokusen viikon käynyt habaa kasvattamassa H&M varastolla. Ihan mukavaa ja leppoisaa duunia. Palkka on lähes kymppi tunnissa, ihan ok, muttei mitään hurrattavaa. Mutta jollakin nuo häät on maksettava. Työrintamalla on ollut hyvin hiljaista, joten ollaan jouduttu elämään kädestä suuhun menetelmällä viime syksystä lähtien.
Miinuspuoli varastoduunissa on netittömyys, puhelittomuus ja välistä työajat. Etenkin 10-18 työaika on potuttava, kun päivä oikeastaan menee kokonaan työpaikalla olemiseen. Illalla yrittää parit meilit lähettää, mikä ei ole tarpeeksi. Olenkin tehnyt 3-4 päivän viikkoa tässä, jotta olis edes muutama päivä, jolloin voisi levätä ja suunnitella.. ja stressata! :P
Meillä on tosiaan häät ensi viikon lopulla. Huh!
Hennauksen jätän todennäköisesti väliin..Pitopalveluasiat alkavat pikkuhiljaa olee järjestyksessä. Pitää vielä laittaa hyväksyntä maili ruokien määrästä.
Tallinnassa pitäisi käydä ensi viikolla hakemassa juomia. Siitä tulee kallis reissu, enkä kuollaksenikaan tiedä millä me maksetaan ihmisten juominen. Ei oikein ole soveliasta sanoa, ottakaa omat juomat mukaan.
Koristelut on suunniteltu, mutta vielä pitää katsoa käytännön asiat. Esim. miten saadaan kiinnitettyä sareja ja valokuvia tilaan. Onneksi ystäväni lupasi ottaa päävastuun koristelusta, joten voin luottaa hänen taiteelliseen silmäänsä ja huokaista itse helpotuksesta. :)
Hääkuvauspaikka on vielä auki, samoin häämarssit ja häävalssi. Soitto- ja videolistat pitäisi tehdä piakkoin. Hääautokin pitäisi jollakin tavalla koristella.
Hääpuvut pitäisi vielä sovittaa ja tehdä lopulliset päätökset kuinka intialaiseen lookkiin olen menossa. Bindit vai ei. ;)
Bindejäkö vai ei.. Hmm.. :)Hääkoekampaus on tehty ja siitä tulee aivan varmasti hyvä. Koemeikki puolestaan on ongelmallisempi. Ensimmäinen koemeikki oli liian raju mun makuuni. Iltameikki, vahvat värit, väärä pohjustusväri jne. Katastrofaalinen. Menen torstaina uudelleen samalle meikkaajalle ja katsotaan uusiksi mun meikki. Toivottavasti hän tällä kertaa kuuntelisi mua eikä latoisi omia mielipiteitään totuuksina. :( Ikävintähän tässä on vielä se, että kaikki ystävät, jotka ovat nähneet meikin, ovat todenneet että se on tosi hieno. Tekee kuulemma mun silmät tosi isoiksi. Ikävää joutua puolustelemaan niin monelle ihmisille miksi ei pidä meikistä. Miksi ei riitä vain lause, tunnen itseni ylimeikatuksi? :( Kuitenkin haluaisin meikin olevan luonnollinen, korostavan hyviä piirteitä. Ei näyttämömeikkiä, joka näemmä iltameikki sitten on. Mikä murheenkryyni! Lisäksi ongelmaa tuo mun ihon väri, joka on aika erilainen muihin verrattuna. Olen hyvin kalpea, punatukkainen, pisamat ja iho kääntyy siniseen päin. Kaikki meikkivoiteet tuppaavat olemaan liian keltaisia mun iholle. Usein se vaalein sävy on Ivory - mikä on myös keltainen.
Tässä muuten kivan luonnollinen meikki :)Hääohjelmaakin pitää vielä vähän aikatauluttaa. Olin toivonut kovasti häihin Dandiya Raasia, mutta saas nähdä toteutuuko se. Meille tulee Bolly Beat Dancers esiintymään ja he ovat puhuneet voivansa vetää vieraille Bollywood-tanssin opetusta. Ihan kivaa, mutta yleensä Bollywood-tanssi on kovin naisellista. Olisi kiva jos sulhanenkin osallistuisi tähän tanssahteluun, mutta mielummin hän tanssii keppitanssia. Ja niin kyllä minäkin tanssisin. Tosin jostain pitäis keksiä kepit, jollei lähetä taas kynälinjalle. ;) Shama Dikshithän on vetänyt Dandiya Raasia ja mietin kysyisinkö häntäkin mukaan. Mutta sitten tuli budjetti vastaan, enkä ole uskaltanut ottaa häneen yhteyttä. Pitääköhän tässä alkaa keksimään itse Dandiya Raas kore, jota voidaan tanssia??? ;D
Tämän tyyppinen sherwani puku tulee sulhaselle. ;)Jotenkin musta tuntuu koko ajan, että olen unohtanut jonkin todella tärkeän asian. Olen nykyään hyvin hajamielinen. Ehkäpä tämä on ruumiin puolustusmekanismi voimakasta stressiä vastaan. Jos ei muista mitään, niin ei voi stressata! :P Mutta eiköhän asiat siitä lutviudu.
Mun puku ei ihan näin koristeellinen ole! :PEnsi viikolla onkin kivaa, kun ruotsalaiset sukulaiset ja sulhasen vanhemmat pohjoisesta, saapuvat Helsinkiin. :)
10 kommenttia:
Ihania suunnitelmia! Ne sarit olisi varmaan helpoin ripustaa seinille sillai U:n muotoon tai puolikuun muotoon. Intiassa näkee usein niin laitettavan, oli meilläkin.
Miksi päätit, ettet ota mehndiä? Olisi se kyllä upean näköinen... stressaako sen laiton aikaavievyys?
Tosta meikistä sen verran, että alun perin minäkin pyysin kaveriltani, joka teki häämeikin, että tekisi melko luonnollisen meikin - sittemmin hääkuvia katsellessa mietin, että olisi se saanut olla vahvempi. Kuvissa näytin mielestäni tylsän normaalilta! Intialaiset vaatteet kun on niin värikkäitä ja kiiltäviä että niitä vasten vahva meikki (jos hyvin tehty) näyttää upealta.
Nuo kulmien päälle laitetut bindit, jotka tuossa kuvassa näkyy, ei kuulemma ole enää muotia. Minusta ne oli kivat näköiset, mutta anopilta tuli EI!! hehe
Tuo sherwani on kyllä tosi hieno!! Näytätte varmasti molemmat upeilta ja *filmi*!! Jos tunnet sanonnan...
Älä stressaa häävalmisteluista, tärkeintä ei ole pikkuseikat vaan se, että ihmisillä on hauskaa ja se, että päivästä tulee teille ikimuistoinen, eli ihana päivä ystävien ja perheen seurassa :)
Hei,
tsemppiä sulle häihin. Kuulostaa tosi upealta! ja siltä että morsiamille tyypillisesti sulla on liikaakin vastuuta hääjärjestelyistä.. Viimeisinä päivinä ei saa miettiä enää muuta kuin itseä. luonnollinen meikki on paljon parempi kuin feikki-meikki, sanon mä.
Kiitos muuten kivoista kommenteista ourvisionin yhteydessä
hey, i have been a dandiya trainer when i was in india.. lemme know if I can help anyways :)
rajeev.damani@gmail.com
Anna: kiitos ideoista! :) Mehndistä ei juuri välitä, paitsi sellaisista Devdas tyylisistä sormenpäät punaisina ja iso pallo kämmenessä tyylisistä.. ;)
Mun täytyy miettiä noita bindejä. Ne on kyllä ihania.. <3 Meidän täytyy pitää kotona pukuharkat.. ;D
Saas nähdä kuinka moni vieras purskahtaa nauruun kun näkee sulhasen sherwanissa. Ei siinä mitään erikoista tai hassua ole - mun mielestä, mutta ehkäpä niille, jotka odottavat mustaa pukua.. ;)
Enää muutama päivä, ihanaa! :)
Hei Juulia! Kiitos kommenteista!
Olit kyllä tosi upea siellä Ourvisionissa! Toivotaan, että tulisi lisää noita kilpailuja, niin pääsisit yrittämään uudelleen. Mä oon ainaskin kannustamassa! :D
Hi Rajeev! Good to know! My dance teacher will be teaching us to dance Dandiya Raas at the wedding. :) So all izz well.. :D
Onnittelut! (Huomasin Natalian blogista, etta haat on pidetty..) =)
ONNEA NYT TEILLE! :o)
best of luck and do let me know please if there is any bollywood related event happening :o)
Onko sun mies sitten intialainen? Mietin vaan että jos ei ole ,niin miten olet saanut suomalaisen miehen suostumaan tähän bollywood teemaan? Ja ois kiva tietää miten itse aikoinaan kiinnostuit bollywoodista/intiasta, ja mikä siinä koukuttaa?
T. Toinen Bollywoodfani, jonka suomalainen mies ei tykkää Bollywoodista :D
Hei Janna!
Mieheni on pohjoispohjanmaalta eikä omaa minkäänlaisia siteitä Intiaan. :D
Itseasiassa meidän häät olivat Hollywood/Bollywood teemaiset. Eli otettiin huomioon molemmat elokuvakulttuurit. ;)
Mun mies on katsonut muutaman Bollywood-elokuvan ja on jopa tykännyt niistä. Ensimmäinen jonka näytin hänelle on Krrish, josta hän tykkäsi. En kuitenkaan lähtisi näyttämään hänelle perinteistä romanttista Bollywood-elokuvaa, koska tiedän ettei hän jaksa sellaisia katsella vaan tuskastuu. Komedia, draama ja vanhat Amitabhin toimintaleffat sopivat hänen makuunsa. ;) Mutta tietenkin mielummin hän katsoo länsimaalaisia leffoja kuin intialaisia. :P
Mun mies tykkää katsella leffoja ja omaa pienen annoksen dandymaisuutta, joten ehkäpä intialaiseet juhlapukuun sonnustautuminen inspiroi häntä enemmän kuin perinteiseen mustaan pukuun. Hän on aina tykännyt pukeutua värikkäästi. Mutta en tiedä miksi hän suostui elokuvateemaisiin häihin. Ehkä sen takia että hän tietää kuinka tärkeää elokuvat on mulle. :)
Mä olen ollut pienestä pitäen hulluna elokuviin. Lempikirjani lapsena oli Peter Von Baghin Elämää suuremmat elokuvat -opus, jota selailin lävitse. Olen opiskellut elokuva-alaa, joten elokuvat ovat elämäni. :D Intialaisiin elokuviin tutustuin Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalilla v. 2002, jolloin näin Lagaanin ja Ilon päiviä surun päiviä -elokuvat. Rakkautta ensi silmäyksellä voisin sanoa. Ihastuin elokuvien värimaailmaan, arvoihin ja etenkin kameratyöskentelyyn. Rakastan katsella Bollywood-elokuvien musikaalikohtauksia. Ne ovat täydellistä eskapismia.
Intiasta en ole aiemmin kiinnostunut laisinkaan, mutta maa ja kulttuuri on tullut hieman tutuksi elokuvien myötä. Olen kahdesti nyt siellä käynyt ja tykkännyt kovasti kulttuurista, ystävällisistä ihmisistä ja muodista. Olen hulluna intialaisiin vaatteisiin ja koruihin! :D Matkani ovatkin olleet varsinaisia shoppailumatkoja. :P
Lähetä kommentti